Mielenterveys

Mikael Piha (2016)

”Ihminen on mieleltään terve, kun hänellä on kyky tehdä työtä ja rakastaa.”
Sigmund Freud, psykoanalyysin isä

Sigmund Freudin klassinen määritelmä ilmaisee mielen- eli psyykkisen terveyden perustavanlaatuisen merkityksen: mieleltään terve ihminen selviää arjesta ja kykenee toimimaan muiden ihmisten kanssa. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää omat kykynsä, selviää elämän normaaleista vaikeuksista, pystyy tekemään työtä tuotteliaasti ja kykenee toimimaan yhteisönsä hyväksi. Psyykkisesti terveellä yksilöllä on siis totuudenmukainen käsitys itsestään eli ehjä identiteetti. Elämän asettamien haasteiden voittamiseen taas tarvitaan paitsi todellisuudentajua myös itsesäätelykykyä, jotta realiteetit voidaan kohdata ja käsitellä. Kuten Freud, myös WHO painottaa yksilön toimintakykyä ja sosiaalisuutta.

Biopsykososiaalisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen on samanaikaisesti biologinen, psykologinen ja sosiaalinen olento. Niinpä myös ihmisen mielenterveyteen vaikuttavat useat eri tekijät. Esimerkiksi fyysinen kipu johtuu tyypillisesti ruumiillisesta ongelmasta, mutta se voi suuresti vaikuttaa mielialaan. Toisaalta mielen ahdistuneisuus voi pahentaa vaikkapa erektio-ongelmaa, jonka ylivoimaisesti yleisin alkusyy on kuitenkin verenkiertoperäinen. Sosiaaliset tekijät, esimerkiksi kumppanin suhtautuminen yhdyntävaikeuksiin, edelleen vaikuttavat mielialaan ja fyysiseen suorituskykyyn. Ihmistä on siis aina tarkasteltava kolminaisuutena, jossa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset ominaisuudet ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään.

Mielenterveys on voimavara

Ihmiset kokevat elämänsä aikana sekä yhteisiä että henkilökohtaisia haasteita: kehityskriisit koskettavat useimpia mutta traumat voivat olla varsin yksilöllisiä. Psyykkistä terveyttä ei olekaan mielekästä pitää pelkkänä sairauksien puutteena vaan myös voimavarana, jonka turvin näistä vaikeuksista selvitään. Esimerkiksi parisuhteen päättyminen voi vakavastikin horjuttaa psyykkistä hyvinvointia. Aikaisemmat mielenterveyden ongelmat, kuten masentuneisuus, pahentavat moisten kriisien vaikutuksia. Toisaalta yksilö, joka täyttää hyvin WHO:n määritelmän mukaiset kriteerit, todennäköisesti säilyy vankemmin tasapainossa vaikeissakin paikoissa. Niinpä mielenterveyden vaaliminen on tärkeää myös silloin, kun elämä sujuu tasaisesti.

Todellisuudentaju, itsesäätelykyky, toimintakyky ja sosiaalisuus, jotka sisältyvät WHO:n määritelmään, auttavat ongelmien yli. Puolison menettäminen saattaa tuntua maailmanlopulta, mutta todellisuus tuskin on niin dramaattinen. Niinpä psyykkisesti vakaa ihminen pystyy hillitsemään itsensä ja käsittelemään asiaa kehittyneesti suremalla; huonosta itsesäätelykyvystä kertoisi esimerkiksi tapahtuneen kieltäminen. Psyykkisten kriisien aikana toimintakyvyn säilyminen edesauttaa paitsi avun hankkimista myös säännöllisessä arkirytmissä pysymistä. Avioeron aikana sosiaalisen tukiverkoston merkitys korostuu, koska esimerkiksi keskusteleminen toisten ihmisten kanssa auttaa suhteuttamaan omat ongelmat.

Mielenterveyden häiriöt

Voi olla vaikea määritellä, kuka on psyykkisesti sairas. Terveen toiminnan piirteet eivät nimittäin ole täysin yksiselitteisiä, vaan ne riippuvat muun muassa ajasta ja elämänvaiheesta. Aiemmin esimerkiksi homoseksuaalisuutta pidettiin Suomessa psyykkisenä sairautena, mutta nykyään sen ajatellaan vain edustavan ihmisen seksuaalisuuden normaalivaihtelua. Ikäkin vaikuttaa siihen, minkälainen käyttäytyminen luokitellaan normaaliksi: esimerkiksi murrosikäiseltä ei odoteta samanlaista itsehillintäkykyä kuin aikuiselta. Myös yksilöt ovat erilaisia, joten sangen omalaatuinen luonne ei sekään välttämättä kerro heikosta mielenterveydestä. On lisäksi muistettava, ettei elämä aina ole tasaista ja helppoa vaan ajoittainen suru ja alakuloisuus kuuluvat siihen yhtä lailla. Terveyden ja sairauden ero ei ole mustavalkoinen psyykkisessä sen paremmin kuin fyysisessä terveydessä.

Mielenterveyden häiriöille on oma tautiluokituksensa ja kriteeristönsä. Erilaisia sairaustiloja ovat esimerkiksi masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt, unihäiriöt, syömishäiriöt, seksuaalihäiriöt ja psykoosit. Psyykkisillä sairauksilla on kuitenkin joukko yhteisiä nimittäjiä, jotka kuvaavat sairasta mieltä: identiteetin pirstoutuminen, todellisuudentajun hämärtyminen ja toimintakyvyn menettäminen. Osa näistä piirteistä voi lievempänä liittyä normaaliin mielialan vaihteluun, mutta varsinaisissa mielenterveyden häiriöissä niitä luonnehtii äärimmäisyys ja pitkä kesto niin, että ihminen kärsii täysin kohtuuttomasti.

Psyykkisillä sairauksilla on niiden vakavuudesta huolimatta perinteisesti ollut häpeällinen leima. Sairas mieli ei nimittäin samalla tavalla näy ulospäin kuin ongelmallinen ruumiinterveys, joten sairaisiin on kohdistunut ankaria ennakkoluuloja, pelkoja ja stereotypioita. Oikea tieto mielenterveydestä ja sen häiriöistä onkin tärkeää, jotta sairaita voitaisiin parhaiten ymmärtää ja auttaa.

Mielenterveyden edistäminen

Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä ja mielen sisäisiä toimintoja kuten älyä, tunteita sekä oppimista. Lääketieteen erikoisala psykiatria taas erityisesti tutkii ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrien lisäksi muutkin ammattilaiset, kuten psykologit, seksuaalineuvojat ja muiden alojen erikoislääkärit, työskentelevät päivittäin psyykkisten ongelmien parissa. Mielenterveyden vaaliminen ei kuitenkaan ole pelkkää puhjenneiden sairauksien hoidattamista lääkärillä, kuten ei ole fyysisenkään terveyden hoito. 

Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan niitä suoria ja epäsuoria toimia, joilla psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä lisätään ja psyykkisiä sairauksia ehkäistään. Biopsykososiaalisuuden hengessä ihminen on kolminaisuus, mikä näkyy psyykkisten ongelmien syissä ja ilmenemistavoissa. Niinpä ongelmia voidaan myös estää ja ratkaista vaikuttamalla ihmisen biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin.

Terveelliset elintavat edistävät ruumiinterveyttä, ja täten ne kohentavat myös mielen hyvinvointia. Hyvän ravitsemuksen ja liikunnallisuuden lisäksi päihteiden käytön rajoittaminen kohtuuteen ehkäisee mielenterveyden häiriöitä. Esimerkiksi Suomessa arvioidaan olevan alkoholin suurkuluttajia 300 000-500 000, ja päihdehäiriöt ovatkin merkittävä ongelma. Psyykkistä hyvinvointia tukevat tutkitusti myös turvallinen ympäristö, työllisyys, koulutusmahdollisuudet, työpaikkastressin vähentäminen ja esimerkiksi läheisten sosiaalinen tuki. Perusturvallisuus, menestyminen elämässä ja stressitön ympäristö lujittavat itsetuntoa ja mahdollistavat tulevaisuuden suunnittelun. Sosiaalinen tuki paitsi ennaltaehkäisee kriisejä myös auttaa sopeutumaan niihin. Mielenterveyden edistäminen on siis yleensä elämän perusasioista huolehtimista.

Apua kannattaa hakea

Psyykkisen hyvinvointinsa eteen voi itse tehdä paljon mutta erityisen ongelmallisista elämäntilanteista saattaa olla hankala selvitä omin neuvoin. Viidesosa suomalaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja nämä ovatkin yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy Suomessa. Mielenterveyshäiriöt ovat siis varsin tavallisia. Valitettavasti ammattiavun hakemista kuitenkin usein viivytellään liikaa, ongelmien kärjistymiseen asti. Mieltä painavien asioiden esille ottamista ei pitäisi kainostella esimerkiksi työterveyshuollossa tai opiskelijaterveydenhuollossa, koska ongelmat on aina sitä helpompi ratkaista, mitä aikaisemmin niihin puututaan.

Psyykkisessä terveydessä on usein paljon muutakin pelissä kuin yksilön toimintakyky ja elämänlaatu: monesti mielenterveyden häiriöihin liittyy esimerkiksi parisuhde- ja seksuaaliongelmia. Seksuaaliterveyteen vihkiytyneet asiantuntijat, kuten lääkärit, seksuaalineuvojat ja pariterapeutit, ymmärtävät erityisen hyvin mielenterveyden, parisuhteen ja seksuaalisuuden väliset yhteydet. He auttavat niin yksilöitä kuin pariskuntia löytämään ratkaisuja ylivoimaisiltakin tuntuviin vaikeuksiin – olivat sitten taustalla biologiset, psyykkiset tai sosiaaliset pulmat.

Lähteet

  • Lehtonen, J. & Lönnqvist, J. (2014) Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa: Henriksson, M., Lönnqvist, J., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.
  • Mental health: a state of well-being. WHO:n internet-sivut. http://www.who.int/features/factfiles/mental_health/en/ (luettu 28.1.2016)
  • Mental health: strengthening our response. WHO:n internet-sivut. http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs220/en/ (luettu 28.1.2016)
  • Psyykkinen terveys. Internetix. http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/te/te1/4_psyykkinen_terveys/4.0.0psyykkinen_terveys?C:D=1466012&m:selres=1466012 (luettu 1.12.2015)
  • Mielenterveys (psyykkinen terveys). Rami Saarniaho, 2006. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ps/ps5/3.0_mielenterveyden_hairiot/3.1_eri_nakokulmat?C:D=hNqR.gZ6x&m:selres=hNqR.gZ6x (luettu 28.1.2016)
  • Mielenterveyshäiriöt. Rami Saarniaho, 2006. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ps/ps5/3.0_mielenterveyden_hairiot/3.2_mielenterveyden_hairiot?C:D=hNqR.gZ6y&m:selres=hNqR.gZ6y (luettu 1.12.2015)
  • Hlbtiq-historiaa Suomessa. Seta:n internet-sivut. http://seta.fi/historia/ (luettu 28.1.2016)
  • Mitä psykologia tutkii ja miten? Rami Saarniaho, 2005. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ps/ps1/1_psykologian_perusteet/02_mita_psykologia_tutkii?C:D=hNqc.gZXp&m:selres=hNqc.gZXp (luettu 24.2.2016)

Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä