Sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia


sydäntietokoneväritys

Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen lihaspumppu, jonka tehtävänä on huolehtia verenkierrosta. Sydänlihaksen, sitä käskyttävän hermokudoksen ja läppämekanismien on toimittava kunnolla. Happea kuluttavassa rasituksessa ja stressitilanteessa sydän tekee enemmän töitä. Sen syketaajuus nousee jopa yli 200 kertaan/min. Samalla verenkierron vastus nousee verenpaineen nousun seurauksena. Terve sydän kestää tämän ilman oireita.


Voit testata sydäntautiriskisi Finriski-laskurin avulla. Laskuriin pääset täältä.


Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotaudissa sydämen oman lihaksen verenkierrosta huolehtivat valtimosuonet (koronaarisuonet) vähitellen ahtautuvat, jolloin verenkierto vaikeutuu ja rasituksessa tulee tyypillisesti keskirintaan paikallistuva tylppä kipu, joka voi säteillä vasempaan kaulaan, hartiaan ja yläraajaan. Lääkärit käyttävät tästä tilanteesta nimitystä angina pectoris. Myös lepokipu on mahdollinen, jolloin puhutaan lepoangiinasta. Taudin edetessä sepelvaltimo voi tukkeutua, jolloin seurauksena on sydänveritulppa (sydäninfarkti).


Verenpainetauti

Verenpainetaudissa verenkierron vastus nousee väärien elintottumusten, runsaan suolan ja rasvankäytön sekä liikunnanpuutteen seurauksena. Myös työstressillä ja  työperäisellä melualtistuksella voi olla osuutensa. Verenpainetautia esiintyy usein  suvussa. Nenäverenvuoto, päänsärky ja väsymys voivat johtaa verenpainetaudin jäljille. Yleensä verenpainetauti on kuitenkin oireeton ja se havaitaan sattumalta terveystarkastuksen tai muun syyn takia tehdyn käynnin yhteydessä. Painetason luotettava seuranta vaatii säännöllisiä, aamuin ja illoin suoritettuja mittauksia kotona ja mahdollisesti työssä. Tämä onnistuu luotettavasti laadukkaalla elektronisella verenpainemittarilla.


Verenpainelukema tulkitaan seuraavasti

  • yli 140/90 paine on koholla
  • 130-139/85-89 pain on tyydyttäv
  • alle 130/85 paine on normaali


Jos painetaso on jatkuvasti yli 140/90, tilannetta seurataan ohjeistamalla potilas terveellisiin elintapoihin. Lääkitystä harkitaan, mikäli elämäntapamuutokset eivät auta kolemssa kuukaudessa tai jos potilaalla on muita riskitekijöitä, esim. diabetes ja sepelvaltimotauti. Hoitamaton verenpaine voi aiheuttaa sydämen ja munuaisten vajaatoimintaa, nopeuttaa sepelvaltimotaudin kehittymistä ja lisätä aivohalvauksen vaaraa.


Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnassa lihaspumpun voima ja teho alenevat, jolloin verenkierto voi ilman lääkehoitoa pettää. Ensioireina esiintyy hengenahdistusta rasituksessa, yskää, limantuloa ja alaraajaturvotusta. Vajaatoiminta voi syntyä hoitamattoman verenpainetaudin, sydäninfarktin, vaikean sydänlihastulehduksen tai läppien vajaatoiminnan seurauksena.


Sydämen rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriöt johtuvat sydänlihaksen sähkönsiirron häiriöistä. Sähkö johdetaan sydänlihakseen sydämen yläosassa sijaitsevasta tahdistinsolukosta (sinussolmuke) kammioitten väliseinää pitkin tarkassa järjestyksessä. Sähkönsyötössä voi esiintyä häiriöitä, lyönti voi jäädä väliin tai epätahtisia lyöntejä tulee peräkkäin. Liiallinen kahvinjuonti,alkoholi,valvominen ja stressi voivat kenellä hyvänsä aiheuttaa rytmihäiriötuntemuksia, jotka menevät itsellään ohi. Häiriöt voivat olla myös vaarallisia. Rytmihäiriöt selvitetään omalla yleislääkärillä, joka tarvittaessa ohjaa erikoistutkimuksiin.



Tutkimukset


Yleislääkärin perussselvitykseessä käydään läpi 

  • oirekuvaus 
  • kuuntelulöydös
  • verenpaineen mittaus
  • verikokeet
  • sydänsähkökäyrä (EKG) ja
  • keuhkokuva.


Erikoislääkärin (kardiologi,sisätautilääkäri) arvion perusteella tehdään tarvittaessa 

  • verenpaineen ja rytmin vuorokausimittaus 
  • rasitussydänfilmi (rasitus-EKG)
  • sydämen ultraäänitutkimus tai 
  • sepelvaltimoitten varjoainekuvaus.



                  

Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä