Ikääntyvän miehen kivesten vajaatoiminnan hoitokäytäntö 

ISA,ISSAM, EAU  suositukset  v. 2005

Suositus  1

Määritelmän mukaan kyseessä on ikääntymisen myötä tuleva biokemiallinen oireyhtymä, jolle on ominaista tyypilliset kliiniset oireet yhdistyneenä matalaan seerumin testosteronitasoon . Tilanne saattaa johtaa usean elinryhmän toimintakyvyn häiriöön ja elämänlaadun merkittävään heikentymiseen.

Suositus 2

1.   Kliinisiin oireisiin kuuluvat seksuaalisen halun vähentyminen ja erektiohäiriöt. Etenkin aamuerektioitten puuttuminen on tyypillistä

2.   Mielialamuutokset, ajattelukyvyn ja älykkyyttä vaativien toimintojen heikentyminen,hahmottamiskyvyn heikentyminen, yleinen heikkouden tunne,väsymys, masentunut mieliala ja ärtyneisyys.

3.   Unihäiriöt

4.   Lihasvoiman ja lihaskudoksen vähentyminen

5.   Sisäelinrasvan lisääntyminen

6.   Vartalon karvoituksen vähentyminen ja ihomuutokset

7.   Luukudoksen mineraalipitoisuuden vähentyminen ,mikä johtaa osteopeniaan, osteoporoosiin ja lisääntyneeseen luunmurtumariskiin.

Suositus 3 -5

Epäiltäessä miehen kivesten vajaatoimintaa on kiinnitettävä huomio  kokonaisterveydentilaan , suoritettava riittävä kliininen lääkärintutkimus ja tehtävä  seuraavat biokemialliset tutkimukset:

Määritetään seerumin kokonaistestosteronipitoisuus ja hormonia sitovan  valkuaisen SHBG pitoisuus, joiden avulla lasketaan vapaa testosteroni  (vl-testo lask ) . Verikoe suositellaan otettavaksi aamuverestä kello 07.00 –11.00 välillä.

Kokonaistestosteronitason ollessa alle 8 nmol/l ja vapaan lasketun testosteronin  ollessa alle 180 pmol/l korvaushoito katsotaan aiheelliseksi.

Kokonaistestosteronitason ollessa yli 12 nmol/l ja vapaan lasketun testosteronin  ollessa yli 250 pmol/l korvaushoitoon ei ole aihetta.

Hoitokokeilua voidaan käyttää tilanteessa, jossa  testosteroniarvot jäävät  kokonaistestosteronin osalta 8 –12 nmol/l ja vapaan testosteronin osalta 180 –250 pmol/l välille ja kliiniset  oireet sopivat diagnostisiin kriteereihin.

On suositeltavaa varmistaa tulos vielä toisella määrityksellä ja määrittää seerumin luteinisoivan hormonin ( LH )  ja prolaktiinin taso ennen korvaushoidon aloittamista.

Märitetään lisäksi  pieni verenkuva , veren paastosokeri, lipidit, kilpirauhashormoni  ja  PSA.

Suositus 6

Hoidon ehdoton kontraindikaatio:

- eturauhas- tai rintarauhassyöpä tai niitten epäily.

- merkittävä polycytemia, hoitamaton uniapnea, vaikea  sydämen vajaatoiminta, vaikeat  

  alempien virtsateitten  obstruktioon viittaavat  oireet  tai korkea PSA. ikä sinällään ei ole este

  hoidon aloittamiseen.

Suositus 7

1.   Käytettävissä olevien eri testosteronivalmisteitten  väliltä valitaan soveltuvin; kapselit, geeli, laastari, injektiot. Hoitavan lääkärin tulee selvittää itselleen  lääkkeen vaikutusmekanismi, mahdolliset sivuoireet ja vasta-aiheet tarkasti ja keskustella potilaan kanssa eduista ja mahdollisista haitoista sekä sopia soveltuvimman valmisteen käytöstä  potilasta kuunnellen.

2.    Suositus asettaa lyhytvaikutteiset lääkevalmisteet ( geeli, kapselit ) etusijalle hoidettaessa  ikääntyvän miehen hypogonadismia lähinnä mahdollisen  eturauhassyövän kehittyminen huomioiden. Tässä tilanteessa korvauslääkitys tulee voida lopettaa mahdollisimman pian.

3.   Hoitotaso määräytyy oireitten lieventymisen  ja seerumin testosteronitason mukaan. Viitealueen keskialuetta  tai vähintään alaosaa pidetään suosituksessa hyväksyttävänä. Fysiologisen tason ylittävää pitoisuutta ei suositella.

Suositus 8

17 alfa –methyl testosteronin ja vastaavien alkyloitujen valmisteiden: DHT:n ,DHEA:n ja DHEA-S, androstenediolin tai androstenedionen  käytölle ei löydy tieteellistä perustetta, eikä niitä voi siten suositella

Suositus 9Testosteronikorvaushoidon vaikutuksia tulee seurata ja keskeyttää hoito jos hoidolla ei  ole vaikutusta. Tällöin oireitten syytekijöitä on etsittävä muualta.

Suositus 10

Prostatan sormella tapahtuva palpaatiotutkimus tehdään alkutilanteessa ja  kontrollikäyntien yhteydessä.  PSA arvoa tulee seurata  yli 45 vuotiailla potilailla . Perusmääritys tehdään ennen mahdollista hoitokokeilua tai hoitoa ja sitä seurataan joka 4. kuukausi  ensimmäisen  hoitovuoden aikana ja vuosittain siitä eteenpäin.

Suositus 11

Testosteronikorvaushoito yleensä  parantaa mielialaa ja  hyvinvoinintunnetta. Päinvastaisessa tilanteessa hoito  suositellaan keskeyttämään.

Suositus 12

Polysytemian ( punasolujen määrä ylittää normaalipitoisuuden ) kehittymisen mahdollisuuden takia  säännölliset verikokeet ovat suositeltavia , samalla taajuudella  kuin PSA:n määrityksessä menetellään.

Suositus 13

Luuston tiheysmittausta suositellaan  2 vuoden välein

Suositus 14

Erektiohäiriössä testosteronikorvaushoito ei  sinällään aina paranna  erektiokykyä,jolloin  pde-5 inhibiittoreita suositellaan käytetäväksi  korvaushoidon rinnalla.  Huonosti  pde 5 - lääkkeille reagoivilla potilailla on suositeltavaa  poissulkea matalan  testosteronipitoisuuden mahdollisuus ja  tarvittaessa kokeilla  testosteronikorvaushoitoa ( kokeiluluonteisesti ) pde 5- lääkkeitten ohella.

Suositus 15

Prostatasyöpähoidon läpikäynneitten potilaitten  testosteronikorvaushoidon toteuttamiselle ei ole osoitettu olevan periaatteessa ehdottomia lääketieteellisiä vasta-aiheita relapsia eli syövän uusimista lukuunottamatta. Lääkärin on kerrottava etenkin testosteronikorvaushoidon aiheuttama riski mahdollisen vielä piilossa olevan mutta kehittyvän syövän kannalta. Tärkeää on riskien ja hyötyjen  läpikäyminen yhdessä potilaan kanssa niin että potilaalle jää myös harkintamahdollisuus ja aikaa oman hoitopäätöksensä tekemiseen annetun tiedon pohjalta. Korvaushoidon aikana huolehditaan säännöllisestä seurannasta,jossa noudatetaan edellä esitettyä tutkimussisältöä.

Lähde:

International Journal of Andrology 28:125-127 ( 2005 )