Suomessa todetaan vuosittain n. 800 uutta rakkosyöpätapausta. Tautiin kuolee Suomessa vuosittain n. 230 potilasta. Virtsarakon syöpä on miesten kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Sairaus on miehillä yleisempi kuin naisilla. Uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain miehillä n. 600 ja naisilla vähän yli 200 tapausta.  Riskitekijöinä ovat tupakka ja väriteollisuuden  aniliinivärit sekä kumi- ja öljyteollisuuden aineet, joiden merkitys Suomessa on kuitenkin pieni  parantuneen työhygienian takia. Perinnöllisyydellä näyttäisi olevan vain vähäinen merkitys.  Suurin osa kasvaimista on pinnallisia limakalvoon rajoittuvia. Noin 70% pinnallisista rakkosyövistä kuitenkin uusiutuu seuraavan vuoden aikana.

Tärkeimmät virtsarakkosyövän aiheuttamat oireet ovat verivirtsaisuus ja rakon ärsytysoireet kuten tiheävirtsaisuus ja virtsapakko. Virtsarakon tähystys eli kystoskopia on tärkein diagnostinen toimenpide.

Toistuva mikroskooppinen hematuria eli verivirtsaisuus laboratoriokokeissa edellyttää tarkempia urologisia jatkotutkimuksia.

Mikroskoopilla arvioidaan solujen terveyttä ( sytologinen tutkimus)  

Tärkein  tutkimus  jatkon kannalta on virtsarakon tähystys, jossa samalla voidaan ottaa kudosnäyte epäilyttävistä kohdista.

Pinnalliset rakkokasvaimet (Ta ja T1) poistetaan tähystimen kautta polttamalla. Rakon seinämään tunkeutuvassa syövässä joudutaan usein koko virtsarakko poistamaan.

Lähde: Urologian oppikirja ,Kustannus Oy Duodecim v. 2003